Ensitreffeiltä alttarille

Syksyn odotettu tv-ohjelma alkaa tänään. Täytyy vain ihailla pareja, jotka uskaltavat antaa elämänsä meidän katsottavaksi kuitenkin hyvin henkilökohtaisessa asiassa, joka on jollekin kuitenkin ehkä senastisen elämän kovin paikka.

Kotianalyysiä ja työpaikan kahvipöytäkeskustelua on helppo tehdä ja esittää mielipiteitä.
Aikoinaan oma avioliitto lähti vähän samanlaisesta tilanteesta, että yllättävästä tapaamisesta alkoi heti yhteinen tiivis taival, vaikka toista ei ollut missään vaiheessa nähnyt.
Näin jälkeenpäin ajateltuna, en tiedä olisiko suhteemme jatkunut, jos kaiken luonteemme eroavaisuudet olisi silloin tiennyt.
Parisuhde on kuitenkin loppupeleissä tahdon asia. On ennen kaikkea itsestä kiinni sitoutuuko, pystyykö kasvamaan toisen mukana. (Poislukien tietysti väkivalta, narsismi ja päihdeongelmainen) Niissä suhteissa ei voi auttaa kuin itseään, pyrkimällä vaikutuskehältä pois.
Vuosien saatossa, elämän heitellessä kunnoioitus tuota peruskalliota kohtaan on kuitenkin kasvanut ja on ollut levollista tietää, että tuulessakin hän pysyy paikallaan.

Vuosikymmenten häälahjaksi tuli terassille lasikaiteet. Olin ehkä itse haaveillut timanteista, mutta ehkä ne timantit tuikkivat lastemme silmistä.

Kirjoittanut https://pikkukarhunblogi.fi

Perheen ruuhkavuosista selvinnyt terveydenhuollon ammattilainen tarkastelee yhteiskuntaa omien kokemusten kautta.